Morsiuslahjoja rahvaan tyttölapsille
Kustaa III:n tultua Ruotsin kuninkaaksi 1771, hän antoi
määräyksen järjestää numeroarpajaisia, joidenka tuoton oli tarkoitus lisätä
valtakunnan kassan varoja. Numeroarpajaisten yhteydessä järjestettiin lisäksi
morsiuslahjojen arvonta. Lahjojen tarkoituksena oli kannustaa rahvasta
avioliittoon ja sitä kautta saada väestö kasvuun valtakunnassa.
Ensimmäiset arpajaiset järjestettiin Tukholmassa 1773.
Arpajaisissa koriin laitettiin 90 arpalappua, joissa kussakin oli numero 1-90.
Arvannostossa yleisöstä valittu hansikaspoika silmät peitettynä nosti viisi
numeroa arpapyörän korista. Pelaajat löivät vetoa siitä, kuinka monta numero
saivat arvattua oikein. Arpajaisia järjestettiin 17 kertaa vuodessa.
Kussakin arvonnassa varattiin arpajaisten tuotosta 500 hopeataaleria jaettavaksi morsiuslahjoiksi viidelle naimaikäiselle rahvaan tyttölapselle, siten että kukin saisi 100 hopeataaleria, jos hän astuisi aviosäätyyn. Kuninkaallisen numeroloton johtokunnan määräyksestä kustakin valtakunnan läänistä maaherran tuli papiston avustuksella valita naimattomia tyttöjä johtokunnalle, joka ylläpiti 90 tytön nimilistaa. Listalla kullekin tytölle oli annettu numero 1-90. Arvannostossa nostettujen viiden numeron perusteella listalta voitiin todeta morsiuslahjan voittaneiden tyttöjen nimet ja kotipaikat.
Kuva: Kuninkaallisten numeroarpajaisten tyttölista 27. arvannostoa varten 22. helmikuuta 1775.
Kommentit
Lähetä kommentti