Vääräkosken voimalaitos

Orimattilassa Porvoonjoen Vääräkoskessa sijaitsee vuonna 1910 rakennettu voimalaitos. Tätä laitosta ja sen sähköverkkoa voidaan pitää Orimattilan sähköistyksen ensi askeleena. Laitoksesta johdettiin sähköt Kirkonkylän ja Niemenkylän taloihin sekä muutamiin muihin laitoksiin.

Sähkövaloa jo vuonna 1892

Orimattilassa oli nähty sähkövalo jo aikaisemminkin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tehtailija Kaarlo Herman Attilalla oli ollut sähkövalaistus käytössään jo vuonna 1892, kun hän uudisti Orimattilan kirkonkylässä sijainnutta villatehdastaan. Tehtaan höyrykoneeseen oli liitetty dynamo, josta sähkö johdettiin tehtaan lisäksi myös asuinrakennukseen valaistusta varten. Attilan toimesta tapahtui myös toinen sähkön käyttöönottoon liittyvä hanke. Attila osti Sommarnäsin kartanon vuonna 1902 ja alkoi uudistamaan tilaa. Yksi uudistamishankkeista oli sähkövalon saaminen kartanoon. Vuonna 1905 Tönnön koskessa sijaitsevan sahalaitoksen yhteyteen liitettiin dynamo, josta saatiin sähköä kartanon tarpeisiin.

Laitos valon synnyttämistä ja voiman siirtoa varten

Sommarnäsin kartano siirtyi Kaarlo Herman Attilan kuoltua 1908 perikunnan haltuun ja vuoden 1910 keväällä pojan Veikko Attilan haltuun. Veikko Attila päätti rakentaa suuremman sähkölaitoksen, josta sähkö riittäisi laajemmallekin ja myytäväksi asti. Laitokselle haettiin rakentamislupa 23. huhtikuuta 1910 Uudenmaan lääninhallituksesta. Hakemuksessa Veikko Attila kertoo laitoksen suunnitelmista seuraavaa:

Olen aikeissa perustaa Orimattilan pitäjän Niemen kylässä omistamani Sommarnäsin kartanon alueelle, johon myös luetaan Jaakkolan perintötilan No 7 ja neljännes Eskolan taloa No 1, sähkölaitoksen valon synnyttämistä ja voiman siirtoa varten, saan täten, koska sähkölaitoksen johtoverkko tulisi eräissä kohdin risteilemään yleisiä maanteitä sekä osaksi vietäväksi toisten omistamille alueille, Herra Kuvernööriltä nöyrimmästi pyytää lupaa mainitun laitoksen ja sen johtoverkon rakentamiseen ja käyttämiseen. Laitoksen voima-asema tulisi käymään vesivoimalla ja sijoitettavaksi omistamani Vääränkosken rannalle sijaitsevaan myllyrakennukseen, jossa on ollut vesivoimalla käynnissä kolme myllykiviparia, sihti- ja survomolaitos sekä luujauhosurvomo, jotka tulisivat poistettaviksi ja näiden sijalle asetettavaksi ja samalla vesivoimalla käytettäväksi ainoastaan sähkövirran synnyttäjä n. 40 KW:ia varten, kumminkin niin, ettei mitään muutoksia tultaisi tekemään niihin ehtoihin nähden, joilla sanottua myllylaitosta varten on saatu vesivoimalaitos perustaa, pysyttäen siis entisellään niin hyvin vesikanavan ja padon asema kuin myöskin padotun yläveden korkeus.

Tämä hanke oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 1905 Tönnön kosken sahalaitokseen liitetty dynamo. Hakemuksen mukaan Vääräkosken laitoksen rakentaminen aiottaisiin saada käyntiin kesäkuussa 1910 ja laitos valmiiksi saman vuoden elokuuhun mennessä. Laitoksen suunnitteli Veikko Attilan vanhempi veli Sulo Attila, joka oli opiskellut Helsingin yliopistossa koneinsinööriksi ja sittemmin työskennellyt mm. Saksassa konstruktöörinä ja teknisenä johtajana Deutsche Elektro Sparlicht sekä Elektro Reduktor Werke nimisissä yrityksissä. Saksasta palattuaan Suomeen hän toimi Helsingissä Zitting & Co. sähköosaston johtajana.

Lohkomiskartta ennen voimalaitoksen rakentamista. Vanha myllyrakennus on vielä jäljellä.

Lohkomiskartta vuodelta 1915. Pato ja voimalaitos ovat ilmestyneen kartalle.

Hakemuksen liitteenä on Sulo Attilan tekemä  kartta voimalinjojen rakentamiseksi lähikylien alueelle. Kartaan on merkitty alueen tiet, talot ja niiden rajat sekä myöskin sähköverkon alueella olevat lennätin ja puhelinjohdot. Kartalla olevan sunnitelman mukaan laitokselta lähtisi kaksi korkeajännitetteistä johtolinjaa. Ensimmäinen menisi Niemenkylään ja Sommarnäsin kartanolle ja toinen linja kirkonkylään hautausmaan eteläkulmaan, josta se haaroittuisi Viljamaan kehruutehtaalle sekä Käkelään. Kylien lähellä olevilla muuntaja-asemilla 3150 voltin jännite muutettaisiin matalammaksi 380 voltin jännitteeksi. Jännitteen nostolla sähkön siirtohäviöt jäisivät pienemmiksi ja sähkölinjojen johtoina voitaisiin käyttää ohuempaa lankaa. Sähkölinjojen todelliset paikat ovat voineet poiketa suunnitelmista. Karttassa on myös taulukko sähköliittymän tilanneista maatiloista Niemenkylän ja Viljamaan kylissä. Kartassa sähköjohdot on vedetty lisäksi Tönnön kansakoululle, Viljamaalla emäntäkouluun ja sairaalaan. Myöhempinä vuosina sähköä johdettiin myös muualle.

Kartta vuodelta 1910. Länteen vievää voimalinjaa pitkin johdettin sähkö Sommarnäsin kartanoon ja Niemenkylän taloihin. Kirkonkylään johtava linja meni ensin pohjoisen suuntaan ja Patajoen eli Palojoen kohdalla linja kääntyi itään.

Sommarnäsin kartanon eri laitosten lisäksi sähkö johdettiin Tönnön kansakouluun.

Kirkonkylässä sähkö johdettiin useisiin laitoksiin ja taloihin.

Sähköverkon pylväät tulivat sijoitettaviksi toisten maille, joten jokaisen maanomistajan kanssa piti tehdä vuokrasopimus sähköpylväiden asennuspaikoista ja määristä. Sopimukset tehtiin Niemenkylässä Pekkalan, Päärnilän, Anttilan ja Luttulan suhteen sekä Kirkonkylässä Mäkelän, Latolan, Koskelan, Eerakkalan ja Simakkalan kanssa kuten myös kirkkoherran ja kappalaisen virkatalojen suhteen. Käkelässä sopimuksia tehtiin Rekolan, Alestalon, Lettulan, Sihvolan ja Heikkilän talojen maille. Loviisa-Vesijärvi Järnvegsaktiebolagin johtokunnalta saatiin lupakirja pylväiden pystyttämiseksi rautatien ylityspaikoille.

Sähköliittymän tilanneet talot Niemisten ja Viljamaan kylissä.

Laitoksen ja joen yli menevän padon rakentaminen alkoi todenteolla loppukesästä 1910. Sanomalehtiartikkelissa elokuun 9. päivänä Lahden Sanomat kirjoitti seuraavasti:

Sähkölaitosta rakentaa paraikaan Vääränkosken koskeen Sommarnäsin alueella kartanonomistaja Veikko Attila. Noin 45 miestä on jo puraus ynnä muissa töissä koskella. Koneita tulee käyttämään kolme 60 hevosvoimasta turbiinia, jota paitsi kuivanveden ajaksi on varustettu höyrykone. Johdossa tulee virran korkein jännitys olemaan 3150. Itse tehdasrakennus tulee olemaan tiilestä, jota paitsi joen poikki rakennetaan rautabetongista 60 m pituinen pato. Koneet tehtaaseen on hankittu Gustaf Zittingin insinööritoimiston kautta Helsingistä, joka toiminimi muuten on kaupanhieronnassa tehtaan ostosta sen nykyiseltä omistajalta.

Lokakuun 15. päivään mennessä on aikomus saada valo johtoihin, ja tulee sitä johdettavaksi Kirkonkylään, Niemen, Tönnön ja Käkelän kyliin. Kontrahteja on jo tehty paitsi lukuisien yksityisten kanssa myöskin yleisten laitosten kanssa kuten emäntäkoulun, sairashuoneen ja Hra K. F. Saarion puuvillakutomo Orimattilan kirkonkylässä tulee mm. ottamaan sähkövalonsa rakennettavana olemasta tehtaasta. Hankittujen lamppujen lukumäärä on jo 400-500.

Tehtaassa käytäntöön tuleva sähkövalaistus on, ilmoitetaan meille, uutta n.s. Reductor systeemiä, jonka pitäisi säästää virtaa enemmän kuin “osram” -lamput, jota paitsi tässä käytetyt lamput eivät ole niin arkoja tärinälle kuin viimemainitut. Tämän valaistussysteemin yksinedustaja maassamme on insinööri Sulo Attila, joka myöskin johtaa sähköteknilliset työt veljensä uudella valaistuslaitoksella.

Hakemuksessa mainittu vanha myllyrakennus jouduttiin purkamaan ja rakentamaan tilalle uusi tiilinen rakennus, jonka yläkertaan tuli laitoksen hoitajan asunto. Alakertaan tuli konehuone, jossa sijaitsi generaattori. Komeasta tornista lähti kolme rinnakkaista johtoa kahteen suuntaa, Niemenkylään ja Kirkonkylään. Voimalaitos alkoi valmistua vuoden 1910 lopulla. Sanomalehti Lahti kirjoittaa 15. lokakuuta seuraavasti:

Täällä tänä kesänä syntynyt jo valmistumaisillaan oleva laitos on Sommarnäsin kartanon omistajan hra Veikko Attilan Vääräänkoskeen rakennuttama sähkötehdas, jossa tullaan valmistamaan lähikyläläisille, sitä haluaville, valoa ja voimaa. Veden pidättämistä varten on kosken poikki tehty komea pato sementtibetonista ja siihen aukko, josta vesi pääsee kolmeen turbiiniin. Turbiineilla kuuluu yhteensä olevan 60 hevosvoimaa. Padon vieressä kohoaa tiilistä ja betonista tehty kaksikerroksinen rakennus tornikerroksineen. Tämän rakennuksen alakertaan sijoitetaan 60 hevosvoimainen dynamokone ja yläkerta valmistetaan hoitajan asunnoksi. Tornista lähtevät sähköjohdot ympäristöön. Tähän asti on johtoja vedetty neljään: Kirkonkylään, Käkelään, Niemen ja Tönnön kylään. Laitos on insinööri Sulo Attilan piirustusten mukaan sekä hänen johdollaan rakennettu uusimpien sähköalalla tehtyjen keksintöjen mukaan.

Nykyisin laitoksen tuottama sähkö menee viereisen jätevedenpuhdistamon tarpeisiin.

Vääräkosken voimalaitos vuonna 2014. Kuva Mika Viitanen. 

Lähteet:

Vanha kuva voimalaitoksesta Liisa Blomqvist Ahin albumista
Kansallisarkisto: Uudenmaan lääninhallituksen arkisto
Kansalliskirjasto: Sanomalehtiarkisto
Kirja: Niin kulkevi aika 2002, Orimattila seura
Juttu julkaistu alunperin v. 2013 Mika Viitanen, muokattu 2016.