Vapaudesta purjehtia Tallinnaan

Kun Ruotsi oli menettänyt Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Baltian maat Venäjälle niin yhteydet Suomesta Viroon ja Tallinnaan eivät kaikesta huolimatta katkenneet. Hankoniemestä ja sen itäpuolelta Inkoon Barösundista, Porkkalan niemeltä sekä Porvoon Pellingistä sai edelleen purjehtia Tallinnaan. Tämä yhteisen kansan vapaus oli annettu vuonna 1725 ja 1727. Vapaus purjehtia Tallinnaan lakkasi vuonna 1779 kuninkaallisella asetuksella.

Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus, Että Suomen Yhteisen Kansan Wapaus purjehtia Räweliin pitä lakkaman.

 ME GUSTAF Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Wendein Kuningas etc. etc. etc. Norjan Perillinen, Schlesswigin ja Hollsteinin Herttua etc. etc. Teemme tiettäväxi, että koska se Wapaus kuin Suomen yhteisellä Kansalla tähän asti ollut on, purjehtia Räweliin Pellingestä, Porkkalasta, Baresundista ja Hangisten Kärjestä, on löytty olewan Maanwiljellyxen estehexi, kuin myös usiammisa päälletarkoituxisa wahingollinen, niiden wäärinkäytösten suhten, jotka sen alla, täydellisen peräänkatsannon puuttesa, taitawat tapahtua; Sen tähden ja että tämä wapaus ehdollisesti on tullut annetuxi, ja siis kauwan aikaa sitte olis pitänyt kieltämän, koska se, Wiljan puutoxesta siihen otettu syy ja perustus, nut enä ei saa sijaa; Niin tahdomme Me tämän kautta Armosa asetta, että edellä mainittu wapaus purjehtia Räweliin, kuin wuonna 1725 ja 1727 on tullut Meri-kansalle toisella puolella Hangisten Kärkee myödenannetuxi, tästälähin peräti pitä lakkaman. Jonka jälken kaikkein asianomaisten tule heitäns kuuliaisesti käyttä. Suuremmaxi wahwudexi olemme Me tämän alle omalla Kädelläm kirjoitettanet, ja Meidän Kuning:sella Sinetilläm wahwista andanet.

Drottningholmin Linnassa s. 27. p. Heinä-Kuusa 1779. GUSTAF.

Kuninkaallinen asetus Tallinnaan purjehtimisen lakkaamisesta.