Otsikko "Taistelu itsellisiä vastaan" on kirjasta Hämeen Historia, jossa Yrjö Sakari Koskimies kuvaa itsellisten asemaa 1700-luvulla. Itsellinen oli henkilö, joka ei omistanut maata eikä myöskään ollut kenenkään palveluksessa. Tämän kaltainen elämä ei ollut kruunun mieleen.
Vuoden 1723 ja 1739 palkollissäännöissä itselliselle määrättiin ankara tuomio. ”Yhtään maankiertäjää, irtolaista tai itsellistä älköön kärsittäkö ei kaupungeissa eikä maalla”. Kruununvirkamiesten oli etsittävä itsellisiä ja tavattaessa luovutettava sotaväen värväreille. Ellei asianomainen kelvannut sotamieheksi oli hänen palveltava ilmiantajaa tai sitä, joka tahtoi hänet palvelukseensa ottaa kokonainen vuosi puolella palkalla rangaistukseksi itselliseksi asettumisestaan. Työkyvyttömät itselliset oli hoidettava kerjäläisasetusten mukaan. Asunnon antaminen ilman laillista suojelua olevalle henkilölle rangaistiin 10 hopeataalarin sakolla.
Ison vihan jälkeen armeijalla oli huutava pula sotamiehistä ja tämä lienee ollut yksi syy itsellisten jahtiin. Kaikki ylimääräiset ja armeijaan kelpaavat miehet määrättiin rykmenttien rulliin. Tämäkään ei riittänyt armeijan rivejä täyttämään vaan miehiä täytyi siirtää aina Ruotsista asti Suomeen. Niin paljon oli suuri pohjan sota ja iso viha verottanut Suomen väestöä. Harva halusi sotamieheksi jos vain pystyi muutoin elättämään itsensä ja perheensä, sillä tuohon aikaan sodasta tuskin palattiin hengissä takaisin. Nälkä, huonot olosuhteet ja taudit tappoivat useimmat sotilaat.
Ison vihan jälkeen Suomeen saapunut tutkijakunta ja maaherra määräsivät kirkkoherrat tekemään itsellis- ja irtolaisluetteloita. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen arkistossa on säilynyt muutamien tällaisia luetteloita. Luettelot ovat mielenkiintoisia varsinkin siinä tapauksessa että seurakunnasta ei ole säilynyt rippikirjaa tuolta ajalta. Kylittäin laadituissa luetteloissa mainitaan usein koko itsellisperhekunta vaimoineen ja lapsineen, henkilöiden iät, vaivat ja se onko itsellinen kelvollinen palvelukseen. Luetteloita löytyy ainakin seuraavista seurakunnista: Akaa 1725, Artjärvi 1726, Hausjärvi, Iitti 1726, Janakkala, Jokioinen 1725, Kuhmoinen 1726, Laukaa 1726, Längelmäki 1725, Pälkäne 1725, Renko, Saarijärvi 1726, Sääksmäki 1725, Tammela 1725, Viitasaari 1726.
Lähteet:
Hämeen historia, Hämeen heimoliitto, 1966
Uudenmaan lääninhallituksen arkisto
Mika Viitanen
Kommentit
Lähetä kommentti